Salonjokilaaksojuoksu

Sunnuntai 25.8.2019

Alkuviikolla päätin ilmoittautua Salossa juostavaan Salonjokilaaksojuoksuun. Kilpailun järjestivät Salon Vilpas Yleisurheilu ja kaupunkilehti Salonjokilaakso. Ennakkoilmoittautuminen 10 km matkalle maksoi 12 euroa ja jälki-ilmoittautuminen olisi maksanut 15 euroa. Suuresta säästöstä ei siis ollut kyse, mutta säästö se on pienikin säästö. Sunnuntaina ehdin syömään aamupalan kotona, siivoilla ja herätä rauhassa. Menin pyörällä tapahtumapaikalle Salon kauppatorille. Torilla jaettiin ilmaiseksi grillimakkaraa ja pillimehija. Makkarat ei houkutelleet, mutta jonotin itselleni pillimehun. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Yli 20 astetta lämmintä mikä oli oikein kiva sää juosta.

Juoksureitti kulki molemmin puolin jokea.

Kävin hakemassa kilpailunumeroni Vilppaan teltalta. Nouto sujui ongelmitta eikä jonoa ollut. Pienessä kylätapahtumassa on etunsa suuriin tapahtumiin verrattuna. Vessoihin ei tarvinnut jonottaa ja varusteet sain jätettyä säilytykseen ohimennen. Ilmoittautumispisteellä minulle opastettiin, että lähtö tapahtuisi kello 13.15. Kuulemma matka olikin 9 km eikä 10 mille olin ilmoittautunut. No ei se ollut niin justiinsa. Ajanotto tapahtui käsin eikä mitään chippejä ollut.

Torilla oli monipuolisesti erilaista ohjelmaa

Lapset pääsivät ratsastamaan poneilla.

Tapahtumassa oli tarjolla 7- ja 9-vuotiaiden sarjoihin osallistujilla oma 1 km juoksu. 11- ja 13-vuotiaiden sarjoihin osallistujat lähtivät meidän aikuisten kanssa samasta lähdöstä, mutta he juoksivat vain yhden 3 km kierroksen. Meillä oli näiden vanhempien lasten kanssa yhteislähtö. Ryhmityimme kaikke lähtöviivalle. Järjestäjä ohjeisti nopeampia ryhmittäytymään viivalle. Lapset siinä olikin jo valmiina ja naureskelimme, että melkein kaikki mahtuivatkin eturiviin. Tämäkin on pienen tapahtuman etuja niin ei tarvitse jäädä jumiin lähtöryysikseen. Lähtöviivalla kyseltiin onko juoksijat valmiina ja olimmehan me. Jännityksestä pinkeenä sormi valmiina näpäyttämään urheilukello päälle. Viimenään saimme luvan ampaista matkaan. Joku kuului opastavan erästä juoksijaa, että "liian kova lähtö". Niinhän siinä tuppaa käymään itse kullekin. Muiden mukana lähtee helposti juoksemaan liian kovaa. Miehet ampaisivat kärkeen ja menivät menojaan. Katsoin, että edelläni meni yksi tyttö ja yksi nainen. Mietin itsekseni, että nyt olisi mahdollisuus palkinnoille mikäli kukaan naisista ei pääse yllättämään takaa.

Korista sai pelata torilla

Ensimmäisenä juossut tyttö oli tosiaan lasten sarjassa ja jäi edestäni maaliin ensimmäisen kierroksen jälkeen. Toisena ollut nainen jatkoi matkaa toiselle kierrokselle. Vähän kaipasin juomapistettä, mutta sellaista ei tässä tapahtumassa ollutkaan. Maalissa vasta saisimme juomaa. No tulisipa parempi aika, kun ei mene turhaa aikaa urheilujuomaa hörppiessä. Kyllä nyt kymmenen kilometriä pystyy juoksemaan ilman juomaakin vaikka yleensä juoksutapahtumissa juon. Treeneissä sitten mennään ilman juomaa ja siksi juomapisteillä tuhraantuukin harmillisen paljon aikaa. Onpahan jotain mitä treenata.

Kannustajia ei ollut paljoa, mutta nekin mitkä olivat hurrasivat ja kannustivat meitä iloisesti. Reitti meni joen rantaa pitkin kolme kierrosta, joten yleisölle juoksijoiden kannustaminen oli helppoa. Reitti kulki pitkin Salonjoen kevyenliikenteen väyliä molemmilla puolilla jokea välillä tori- Uskenlanjoen silta- rautatiesilta- tori. Silloille noustaessa oli pientä ylämäkeä, mutta muuten reitti oli melko tasainen ja hyvä juosta.

Vielä kolmannellekin kierrokselle lähdettäessä olin omien laskujeni mukaan naisten sarjassa toisena. Vilkuilin taakseni näkyykö muita naisia, mutta ei näkynyt. Yritin pitää vauhtini tasaisena ettei kukaan pääsisi yllättämään minua. Viimeisellä kierroksella uskelanjoensillan jälkeen yritin vielä kiristää tahtiani. Hiljakseen saavutin edelläni juossutta miestä. Päätin, että hänestä menen vielä ohi ennen maalia. Matkaa oli kuitenkin reilusti, mutta pistin töppöstä toisen eteen. Saavutin edelläni menevää selkää. Rautatiesillalle saavuttaessa vilkuilin taakseni, että onko sijoitukseni uhattuna. Takanani tuli mies. Päätin, että hänhän ei minusta tule ohi vaikka välillämme ei ollut paljoa matkaa. Nyt viimeiset irti ja ennen maaliviivaa tehokas loppukiri. Pääsin kuin pääsinkin edelläni juosseen miehen ohi viimeisillä metreillä ja takanani juossut mies pysyi myös takanani. Saavutin tavoitteeni ja sain pidettyä sijoitukseni koko kisan ajan.

Infoteltalta sai urheilujuomaa ja vettä. Nyt juoma maistuisikin. Sain osallistujamitalin käteeni ja minua ohjeistettiin jättämään numerolappu teltalla olleeseen koriin. Numerolaput olikin tällä kertaa kankaisia liivin mallisia numeroita. Nyt ei tarvinnut tehdä paitaan reikiä. Tosin juoksun aikana tekemäni solmut aukesivat kahteen kertaan ja sitten en enää jaksanut solmia niitä kiinni. Toivoin numeroliivin pysyvän päälläni vaikka se vähän lepattikin. Yritin juostessa tunkea numerolapun naruja juoksuvyöni ja paitani väliin mikä osoittautui ihan toimivaksi systeemiksi.

9 km lenkki heitetty hyvässä säässä

Teltalla oli myös lista mistä sai katsoa oliko voittanut jotain arpajaispalkintoja. Juoksijoiden kesken arvottiin tavarapalkintoja sillä aikaa, kun me juoksimme. Ilokseni listasta löytyi numeroni ja sain harmaan sm- maastojen putkihuivin. Ihan kiva voitto tämäkin. Jotkut näyttivät saavan t-paitoja palkinnoksi, mutta minulla on niitä muutenkin niin paljon etten välttämättä olisi sellaista tarvinnutkaan. Putkihuivi on ihan kiva palkinto vaikka harmaa väri ei olekaan lempivärini. Kohta olikin naisten palkintojenjako. Edelläni juossut nainen sai ensimmäisen palkinnon ajalla 42 min ja jotain. Nyt tiesin, että kohta on minun vuoroni. Laitoin tavarani pois käsistä ja kohta kuulinkin nimeni. Olin juossut maaliin ajalla 44 minuuttia. Virallisia tuloksia en ole vielä löytänyt mistään. Urheilukelloni näyttää ajakseni 43:51. Tarkennan tätä sitten myöhemmin tulosten tultua nettiin.

Juoksijoiden infoteltta ja juomapiste

Osallistujamitali oli ihan hieno

Harmikseni en saanut palkinnoksi pokaalia. Sainkin palkinnoksi toisen samanlaisen putkihuivin minkä olin hetkeä aikaisemmin voittanut arpajaisista. Lisäksi sain 5 kerran lahjakortin Salon uimahalliin mikä on ihan kiva keksintö. Uimassa tuleekin käytyä ihan liian harvoin. Nyt syyssateiden tultua uimahalli on kiva piristys arkeen. Toisaalta tällainen käytännöllinen palkinto onkin parempi kuin hyllyssä pölyyntyvä pokaali.

Kotiinviemiset tältä päivältä

Torin lavalla alkoi senioritanssijoiden tanssiesitys. Lavalla oli vanhoja naisia ja miehiä juhla-asuihin pukeutuneena. Muutaman kappaleen jälkeen olikin luvassa yleisön aktivoiminen. Naiset ja miehet hyppäsivät lavalta alas ja juontaja pyysi yleisöä siirtymään lähemmäs lavaa. Harmillisen vähän yleisöä olikin. Nyt oli vuorossa yhteistanssi. Lavalle jäänyt mies näytti meille askel askeleelta miten tanssi tulee menemään. Harjoittelimme hetken aikaa ja sitten pääsimme tositoimiin. Katsoin hetken opastusta ja hetken päästä olinkin jo tanssimassa muiden mukana. Huomasin pitkästyväni näin rauhallisesta ja helpoista askelista. Olen harrastanut tanssia jo niin kauan ettei nämä askeleet tuntuneet mitenkään vaikeille. Vilkuilin viereeni ilmestynyttä mäyräkoiraa. Hän olisi kovasti tahtonut tulla ihmisjoukon sekaan. Yritin samalla varoa kompastumasta koiraan tai hänen hihnaansa. Tanssituokion jälkeen juontaja kehui yleisön tanssitaitoja. Tanssiryhmä esitti vielä muutaman tanssin ja esitysten päätyttyä päätin lähteä kotiin. Hain pyöräni ja pyöräilin kotiin. Suihkun kautta, vaatteet pesuun ja ruokaa naamaan. Pieni hengähdystauko ja taas olo oli oikein hyvä. Kymmenen kilometrin juoksu onkin sellainen mistä palautuu saman päivän aikana niin se on kiva juttu. Lihakset eivät tuntuneet kipeille ja olo oli hyvä. Nyt vaan valmistaudutaan ensi viikonlopun Helsinki Midnight runiin. Se onkin yksi vuoden kohokohdista.

Senioritanssijoiden esitys

Salonjokilaaksojuoksu oli kiva pieni tapahtuma. Kaikki järjestelyt toimi ihan hyvin alun reittimuutosta lukuunottamatta, koska reitti olikin kilometrin lyhyempi mille olimme ilmoitautuneet ja valmistautuneet juoksemaan. Saatan osallistua tähän tapahtumaan myös ensi vuonna mikäli mikään iso juoksutapahtuma ei satu samalle viikonlopulle. Tämä tapahtuma kaipaisi hieman lisää osallistujia, mutta onneksi ei sentään yksin tarvinnut juosta. Jatkuvasti näkyi jonkun selkä mitä seurata. Tosin nyt osasin reitin muutenkin ja reitti oli ensimmäisen kierroksen jälkeen hyvin selkeä. Samaa reittiä vaan kolme kierrosta maaliin asti.