tiistai 6. elokuuta 2019

Helsinki Twilight Run

Lauantai 3.8.2019


Vaikka edellisestä juoksutapahtumasta oli vasta vajaa viikko niin heti alkoi kutkuttamaan ajatus uudesta juoksutapahtumasta. Onnistuin saamaan edullisen peruutuspaikan Helsingissä juostavaan Helsinki Twilight Runiin. Kerrankin päätin panostaa tähän ja otin hotellihuoneen itselleni lauantai- sunnuntai yöksi. Sainkin kohtuullisen edullisen huoneen läheltä tapahtumapaikkaa. Pakkasin juoksutarvikkeet kasaan perjantai-iltana ja lauantai aamuna. Juoksutapahtuman lähtö oli vasta kahdeksalta illalla, joten ehdin aamulla vielä siivota, pestä pyykkiä ja rentoutua rauhassa kotona. Kahden aikaan lähdin kohti Helsinkiä, jotta ehtisin rauhassa viedä tavarat hotellille.

Olin varannut pienen hotellihuoneen itselleni Töölö Towers nimisestä hotellista, joka osoittautui oikein hyväksi majoituspaikaksi tätä tapahtumaa ajatellen. Hintakaan ei ollut paha ja tapahtumapaikalle oli noin kilometri. Tavarat vietyäni huoneeseen lähdin kävellen kisapaikalle hakemaan kisanumeroa ja paitaani. Näiden haku sujui tosi nopeasti, koska montaa muuta ihmistä ei paikanpäällä ollut vielä tässä vaiheessa päivää. Numerot piti hakea tapahtumapaikalta eli Hietarannalta 16.30 - 19.30 välisenä aikana ja itse hain omani viiden aikoihin.


Juoksuvaatteet valmiina lähtöön.



Tapahtumapaikalla ei ollut mitään erityistä nähtävää, joten lähdin takaisin hotellille. Kaupasta kävin ostamassa eväät, joita voisin sitten juoksun jälkeen nauttia. Aina pitää varautua omilla eväillä vaikka juoksutapahtumasta saisikin jotain evästä juoksun jälkeen.  Parin tunnin odottelun jälkeen puin juoksuvaatteet päälleni ja lähdin takaisin Hietaniemen uimarannalle. Vein tavarat varustesäilytykseen mikä sujui onneksi hyvin ripeästi. Viereinen vessajono sen sijaan näytti uhkaavan pitkälle. Liityin hännille ja onneksi jono meni kohtuullisen nopeasti ja ehdin käymään vessassa lähtöä edeltävän puolen tunnin aikana. Juoksun lähtö tapahtui vasta kahdeksalta illalla mikä sopi minulle oikein hyvin. Käyn normaalistikin lenkillä näihin aikoihin, joten myöhäinen lähtö ei tuottanut minulle mitään ongelmaa. Tapahtumassa oli lapsille oma juoksunsa ja tämän lisäksi 5 km, 10 km ja puolimaraton. Minä valitsin perinteitä kunnioittaen puolimaratonin. Jotenkin tykkään siitä matkasta ja mielestäni pärjään sillä matkalla paremmin kuin lyhyemmillä.

Lähtöalueen löytäminen tuotti vähän ongelmia, koska mitään merkkejä en nähnyt. Päätin seurata muiden perässä läheiselle tielle. Vieläkään en nähnyt mitään merkintöjä lähtöviivasta, mutta jäin muiden seuraan seisoskelemaan. Pälyilin ympärilleni katsellen muiden lappuja. Onnekseni joukossa oli muitakin puolimaratonin juoksijoita. Kohta bussi yritti päästä juoksijamassan lävitse. Kaikki siirtyivät hienosti tien reunoille ja bussi pääsi jatkamaan matkaansa. Ehkä juuri bussin takia tietä ei oltu suljettu millään merkinnöillä vaikka olisi tien reunassa voinut olla joku kyltti ilmoittamassa lähtöalueesta.

Pian oli lähtölaskennan aika. Viimeisiä sekuntteja laskiessa kaikki räpläsivät omia urheilukellojaan lähtövalmiiksi. Viimenään joukko säntäsi matkaan. Lähtö on aina ruuhkainen ja joku lähelläni ollut mies kaatuikin pahan näköisesti lähtötohinassa. Toivottavasti hänelle ei käynyt pahasti eikä kukaan juossut päälle. Ennen en ole tälläistä nähnytkään vaikka aina se pelottaa, että kompastuu toisten jalkoihin.

Alkumetreillä

Reitti kulki heti alussa meren rantaa pitkin. Hiekka pöllysi todella paljon ja pieniä mustia ötököitä lenteli joukossa. Tuntui, että silmät menee täyteen hiekkaa. Ilma oli todella hyvä juoksuun. Aurinko laski nätisti merelle ja lämpöasteita oli noin 15. Oikein hyvin pärjäsi tapahtumapaita päällä ja sortsit jalassa. Hetken rantoja hierreltyämme tulikin vastaan rappuset. Kyllä vain ja siitä piti juosta rappuset ylös. Rappusia en olekaan juossut ylös minkään juoksutapahtuman aikana. Tulipahan tehtyä samalla rappustreenit. Mietin menenkö askelma kerrallaan vai harponko. Päätin kipittää askelma kerrallaan mikä oli selvästi hidas vaihtoehto. Näillä kuitenkin mentiin ja ylös päästyä kirin muut kiinni.



Hiekka pöllysi polkuja pitkin juostessa.

Kymmenen kilometrin juoksijoilla oli hieman eri lenkki mitä me puolikkaan juoksijat juoksimme. He oikaisivat vähän, kun me teimme pienen lisälenkin siltojen kautta. Muutamia tiukkoja käännöksiä ja rakennusten kulmilta kääntymisiä. Onneksi reitti oli merkitty nauhoilla ja oppaita oli risteyskohdissa neuvomassa oikealle reitille. Ihan ensimmäisen juomapisteen päätin ohittaa vaikka yleensä juonkin jokaisella juomapisteellä. Nyt ei ollut niin kuuma eikä pahemmin tuntunut olevan janokaan. Päätin selvitä seuraavalle juomapisteelle asti.

Nuori mies juoksi edessäni pitkän matkaa ja meidän vauhtimme tuntui olevan suunnilleen sama. Ruuhkaa ei enää ollut vaan porukka oli tasaantunut reitin varrelle alkuryysiksen jälkeen. Reitti kierteli takaisin Hietaniemen uimarannan luokse, mutta siitä jatkoimmekin ohi. Tässä oli juomapiste mistä otin mukillisen urheilujuomaa. Nyt juoma maistuikin, kun ensimmäisen juomapisteen olin jättänyt välistä. Juoksimme edestakaisin rantaviivan mukaisesti. Kympin juoksijat ohjattiin maaliin ja puolikkaan juoksijat viitottiin ja huudettiin jatkamaan vielä toiselle kierrokselle. Hyvin oppaana ollut henkilö katsoi juoksijoiden numerolappuja ja viittoi vuorotellen jokaiselle minne suuntaan kenenkin pitää mennä. Tästä jäi hyvä mieli. Suoraan, maaliin, maaliin, suoraan...

Seuraavana olikin kolmas juomapiste mistä hörppäsin vähän urheilujuomaa. Taas jaksoi laittaa töppöstä toisen eteen. Nyt alkoikin toinen kierros. Rantaa pitkin juostessa sai huitoa pieniä ötököitä naamalta tämän tästä. Yritin painaa lippaani alemmas ettei ötököitä menisi silmiini. Kokemuksesta tiedän, että sekin on hyvin mahdollista ja se ei ole mitenkään kivaa. Reitillä oli asfalttiosuuksia, mukulakiviä, laatoitusta ja hiekkapolkuja. Nyt oli vuorossa rappuset, jotka päätin tällä kertaa harppoa ylös. Tämä taktiikka oli huomattavasti parempi vaihtoehto kuin sipsuttaminen rappunen kerrallaan. Nuori mies juoksi edelleen edelläni ja hän huuteli aina alikulkutunneleissa jotain niin, että koko tunneli kaikui.

Juhlaporukka yritti ottaa kuvia rannalla ja joku pukumies totesikin nyt olevan ruuhka-aika, kun me pyyhällettiin heidän ohitse. Joku intoutui jakamaan läpsyjäkin minulle. Seuraavassa mutkassa ollut reittiopas naureskeli itsekseen äskeisille tapahtumille. Ilmeisesti hänkin oli kuullut juhlaporukan kommentit meidän juoksuista. Reitti kiemurteli rantoja pitkin siltojen päälle ja puolimaratoin juoksijoiden käännöspaikalle. Kohta olikin juomapiste mistä meinasin lähteä väärälle reitille edessäni juosseen nuoren miehen perässä. Onneksi reittiopas heräsi ja huusi peräämme, että oikealle. Lähellä oli, etten luottanut edellä juosseeseen ja eksynyt hänen kanssaan reitiltä. Reitti kieltämättä oli aika mutkainen ja vasen käännös tuli vasta seuraavan korttelin jälkeen. Montaa metriä ylimääräistä minulle ei tullut tästä. Kohta kuului kauheaa kannustusta, kun edessäni juosseen miehen kannustusjoukko tuli vastaan. Auton töötti soi ja joku huusi lisäämään vauhtia. Oletettu äiti puolestaan neuvoi poikaansa ottamaan rauhallisesti eikä tappamaan itseään.

Maalisuora juostiin pehmeässä rantahietikossa.

Oma juoksuni sujui hyvin ja viimeisen juomapisteen päätin jättää välistä. Tässä pääsin miehen ohitse ja sainkin pidettyä hänet takanani koko loppumatkan ajan. Kohta tapahtuma-alue alkoi näkymään edessä. Pieni ylämäki ylös ja nyt reittiopas viittoi minut maaliin. Vastassa olikin muutama rappunen, joita sai varoa etten vielä tässä kohtaa kaatuisi. Viimeiset metrit olivat pehmeää rantahiekkaa, jossa oli todella raskasta juosta. Ainakin tämän matkan jälkeen juoksu tuntui todella haasteelliselle. Yritin etsiä muiden jalanjälkiä ja juosta niitä pitkin maaliin. Loppukiri jäi tällä kertaa tekemättä pehmeän ja haasteellisen juoksualustan takia. Maaliviivan alitus ja aikakin oli yllättävän hyvä. Aikani puolimaratonilla oli 1:43:52 millä olin naisten sarjan viides mikä oli mielestäni hyvä sijoitus tällaisessa kisassa. Aika olikin toiseksi parhain puolimaratonin aikani. 


Mitali kaulassa kelpaa hymyillä. Tapahtuma ja sää oli mitä mahtavin.


Maalissa saimme kaulaamme ansaitun osallistujamitalin. Pöydältä sai ottaa urheilujuomaa tai vettä. Eväiksi saimme puurokipon, jäätelön ja pienen karkkipussin. Jäätelö tosin meinasi jäädä saamatta, kun rupesin ottamaan hienosta taivaasta. Aurinko oli jo laskenut merelle ja taivas oli nätin punertava. Ystävällinen nainen otti minusta muistokuvan kännykälläni. Hain tavarat varustesäilytyksestä ja kävin vaihtamassa pukuhuoneessa kuivat vaatteet päälleni. Ilta alkoi tuntua viileälle ja nyt piti laittaa kunnolla päälle ettei tulisi kipeäksi. Päätin käydä pesulla vasta hotellilla. Kävelin rauhalliseen tahtiin hotellille, söin iltapalaa, kävin pesulla ja kävin nukkumaan. Minulla oli ollut kiva päivä. Tykkäsin tapahtumasta todella paljon. Ennakkoon pelkäsin, että lähtökin tapahtuu rantahietikolta ja kengät olisi tämän jälkeen täynnä hiekkaa. Onneksi pehmeällä rantahietikolla juostiin vain maalisuoralla vaikka rankin osuus olikin lopussa. Ehdottomasti voin tulla jatkossakin tähän tapahtumaan. Tykkäsin erityisesti juoksun myöhäisestä ajankohdasta ja reitti oli tosi upea. Tosin sääkin suosi meitä ja loi oman tunnelmansa. Hotellini oli tapahtumaa ajatellen tosi hyvällä sijainnilla ja saatan jatkossakin tulla yöksi tähän hotelliin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti