Meripäiväjuoksu

Torstai 25.7.2019

Sain lomaviikon sopivasti meripäivien ajaksi, joten päätin lähteä perinteiseen tapaan Kotkaan juoksemaan meripäiväjuoksua. Aamulla Kotkaan menee vähän huonosti julkisia kulkuneuvoja, joten päädyin junaan joka oli Kotkassa jo ennen yhdeksää aamulla. Minulla oli useampi tunti ylimääräistä aikaa, joten istuskelin Pasaatissa ja kävin hakemassa itselleni salaatin minkä söin ennen juoksua. Oli tulossa lämmin päivä, joten ajattelin pysyä varjossa. Menin ajoissa tapahtumapaikalle hakemaan juoksunumeroani. Jonoja ei ollut joten sen saaminen sujui todella nopeasti. Sovitin pukukopissa saamaani paitaa, mutta päädyin kuitenkin juoksemaan oma toppi päällä. Tapahtumapaita oli minulle harmillisen iso, joten päätin jättää sen käyttämättä. Harmillisen harvalla näin tapahtumapaidan päällä. Ilmeisesti muutkin olivat tulleet samaan lopputulokseen. Sääli, että nämä saadut paidat jäävät käyttämättä.

Alkulämmittelyt

Kädet taivasta kohti. Kuva: Ville Neumanen

Ihmiset istuskelivat katsomossa suojassa auringolta. Kuuluttaja pyysi ystävällisesti juoksijoita siirtymään lähtöviivalle, jossa alkaisi hetken kuluttua alkulämmittely. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta, joten yritin ottaa rauhallisesti. Hiki tuli jo pelkästään autiolla kentällä seisomisesta. Onneksi alkulämmittely oli aika lyhyt ja kohta ryhmityimme lähtöviivalle. Lähtömerkin jälkeen porukka ryntäsi innoissaan matkaan. Alkumetrit juoksimme kaikki samaa reittiä, mutta kohta viiden kilometrin juoksijat erkanivat eri reitille. Minä olin valinnut puolimaratonin. Marka jatkui samaa reittiä 15 kilometrin juoksijoiden kanssa. Porukkaa oli ihan kivasti, mutta ei kuitenkaan ruuhkaksi asti. Reitin varrella oli muutamia kannustajia.

Alkujumppa. Kuva: Ville Neumanen

Juomapisteitä tuntui olevan kivasti mikä oli tosi hyvä juttu tällä kelillä. Hörppäsin nopeasti urheilujuomaa ja taas matka jatkui. Reitti kulki tehtaiden ja sairaalan ohi. Välillä oli asfalttia ja toisinaan taas hiekkatietä. Viileät metsäpolut olivat kivoja vilvoittavia paikkoja tällä hellekelillä. Juoksuni sujui oikein hyvin. Matkan varrella oli perinteiseen tapaan viileitä suihkuja joiden läpi saattoi juosta niin halutessaan. Ne olikin oikein kiva lisä kuumalla ilmalla juostessa. Myös kannustajia oli kivasti. Muutamia lapsia, jotka halusivat jakaa läpsyjä.

Puolikkaan reitti erkani kaupan kohdalta eri reitille kuin 15 km juoksijoiden reitti. Tämä on vähän tylsän hiljaista seutua. Ei kannustajia ja muita juoksijoitakaan ei juuri näy. Jossain kaukana näkyi muutama selkä menevän edellä. Satunnaisia lapsia pyöräilemässä ja ihmettelemässä meidän juoksua. Joku nainen oli tullut kylmien ja märkien sienien kanssa reitin varrelle vilvoittamaan juoksijoita. Kivaa, että ihmiset viitsivät osallistua järjestelyihin omasta tahdostaan. Töppöstä vaan toisen eteen ja kohta tulikin kääntöpaikka mistä pääsimme jatkamaan matkaamme maalia kohti. Mukillinen urheilujuomaa ja taas jaksoi. Onneksi mitään ongelmaa ei juoksun kanssa tuntunut olevan. Hetken juostuamme saavuimme taas samalle reitille mitä 15km juoksijat juoksivat. Nyt oli enemmän seuraa juostessa. Tosin nämä olivat hitaampia, joten ohitteluja tuli jonkun verran. Sillan ylitys ja taas olimme Kotkan saarella. Tässä kohtaa oli perinteiseen tapaan miehet saaveineen ja kylmien sienien kanssa. Vilvoitusta niskaan ja taas mentiin. Pieni lisälenkki Sapokan rantojen kautta maalia kohti. Enää ei olisi montaa kilometriä matkaa maaliin. Päätin jättää viimeisen juomapisteen väliin. Ajattelin säästää aikaa ja selviäväni maaliin. Edellisillä juomapisteillä olin kyllä juonut.

Rannoilla oli ihmisiä, jotka katsoivat kummissaan juoksuamme. Joku mies kannusti minua sanomalla, että toi edellinen juoksija on saatava kiinni ennen maalia. Minähän tottelin käskyä ja sainkin vielä yhden ohituksen tehtyä ennen maalia. Viimeiset puuduttavat mäet oli juuri ennen maalia, mutta niiden huipulle päästyä olikin pieni alamäki ja sitten enää maalisuora. Hyvin selvisin maaliin asti. mitalin sain käteeni ja tämän jälkeen suuntasin hakemaan juomaa. Nyt tarvittiin nestettä reilusti. Tuotekassia emme saaneet, mutta juomapöydän vierestä sai ottaa suolakurkkusiivun ja Elovenan välipalakeksin. Pöydällä oli muistutuksena, että vain yksi keksi juoksijaa kohti.

Peseydyin tapahtumapaikan pukuhuoneessa, vaihdoin vaatteet ja suuntasin matkani kaupungille. Kävin hakemassa vähän evästä, jotka söin puiston penkillä. Kiva rentoutua ja katsella ihmisten vilinää. Kaupungilla oli paljon porukkaa meripäivien ja kohta alkavan meripäiväparaatin takia. Kävin satamassa kiertämässä kojut läpi, jonka jälkeen suuntasin matkani takaisin kaupungille. Yritin päästä kadun varteen katsomaan paraatia. Tulin liian myöhään paikalle ja jouduin jäämään muiden ihmisten taakse seisomaan. Juuri mitään en nähnyt, mutta yritin korkkia muiden ohi. Poliisit avasivat paraatikulkueen. Oli erilaisia autoja, teatterin ihmisiä, tanssijoita, koirakulkueita yms. Kivaa, että paraatiin osallistuu niin paljon ihmisiä ja vielä enemmän porukkaa on katsomassa paraatia. Paraatin jälkeen suuntasin matkani satamaan. Lähdin viimeisellä junalla. Junamatka oli aika tuskainen sillä juna oli tosi kuuma. Viimenään pääsin Kouvolaan ja kiva päivä oli päätöksessään. Hyvillä mielin kivasta päivästä.

Meripäiväjuoksuilla olin maalissa ajalla 1.50.44, jolla olin naisten sarjassa viides. Sain olla tähän tulokseen tyytyväinen vaikka parhaita aikoja ei ollutkaan. Kuuma keli kieltämättä.