Naisten Kymppi

Viikko sitten juostiin Salossa ja nyt jo suunniteltiin Helsingin reissua. Naisten Kymppi on nykyisin kaksipäiväinen tapahtuma, mutta minä osallistuin vain sunnuntain tapahtumaan. Mikäli asuisin lähempänä Helsinkiä niin varmasti osallistuisin myös lauantain hyvinvointipäivän ohjelmatarjontaan. Varsinkin samba ja dancehall olisi olleet sellaiset näytetunnit mille olisin varmasti osallistunut. 

Sunnuntai 27.5.2018 

 

Olin katsonut jo edeltävänä päivänä varusteet valmiiksi. Aamulla herätessäni puin valitsemani vaatteet päälleni. Pakkasin kassiin vielä viimeiset eväät ja tarkistin, että kaikki tarpeellinen oli varmasti mukanani. Söin rauhassa aamupalan ja lähdin kävelemään kohti bussipysäkkiä.

Menin linja-autolla Helsinkiin. Jäin kyydistä kisahallin pysäkillä Helsingissä ja kävelin siitä tapahtumapaikalle Töölönlahden puistoon. Ensimmäisenä etsin infopisteen mistä saisin tapahtumapaidan rannekkeen ja muun tarpeellisen materiaalin. Löysin kojun missä jaettiin kuumaan ryhmään ilmoittautuville tarroja, joka osoittaisi meidän olevan kuuman ryhmän juoksijoita. Täytin lapun missä kysyttiin arvioitua juoksuaikaa ja tätä vastaan sain tarran rintaani. Viereisessä kojussa huomasin jaettavan ilmoittautumismateriaalit. Ryhmittäydyin oman sukunimeni mukaiseen jonoon. Paidan ja rannekkeen sain pelkästään nimeni sanomalla. Hän kätevästi katsoi tietokoneelta olinko ilmoittautunut ja minkä kokoisen paidan olin tilannut itselleni. Paita oli kivan värinen, mutta en ajatellut nyt pukea sitä päälleni. Juoksisin näissä vaatteissa mitä olin suunnitellutkin. Voisin sitten juoksun jälkeen vaihtaa hikisten vaatteiden tilalle tämän tapahtumapaidan.

Kiertelin kaikki kojut läpi joista saikin tällä kertaa mukaansa paljon erilaista syötävää. Onneksi mukanani oli iso kassi niin sain tavarat pakattua sinne. Yhdestä kojusta sain mukaani jäätelön, jonka nautiskelin Anna Abreun konserttia samalla seuraten. Sitten pitikin jo lähteä etsimään bajamajaa ja sieltä siirtyä kohti tavarasäilytystä. Kauhistuin miten bajamajoja oli vain muutama ja jono oli aivan järkyttävän pitkä. Onneksi kohta joku tuli neuvomaan, että lähtöalueella on paljon lisää bajamajoja. Jonon hänniltä lähdimme suosiolla etsimään toiset bajamajat. Hiaman oli haasteellista päästä Annan konserttia seuraavien naisten lävitse, mutta onnistuimme siinä sukkuloinnin jälkeen. Bajamajat löydettyäni selvisin kohtuullisen vähäisellä jonottamisella. Tavarasäilytykseen olikin hurjan pitkä jono, mutta jono näytti kulkevan hyvin eteenpäin. En vielä tässä vaiheessa ehtinyt huolestua, että ehdinkö lähtöön. Tovin jos toisenkin jonotettuamme joku tuli sanomaan, että kuumaan ryhmään ilmoittautuneet voivat mennä jonon ohi ehtiäkseen lähtöönsä. Näytin rinnustassani olevaa tarraa, joka oli merkkinä kuumaan ryhmään kuulumisesta. Otin tavarani ja kävelin jonon ohi viemään tavaroitani. Nyt ehdin hyvin lähtöömme.

Ennen lähtöä kävin kuvauttamassa itseni

Anna Abreu tanssijoineen viihdytti yleisöä

Esiintymislavalla vedettiin alkujumppaa, mutta en siihen enää ehtinyt osallistua. Tähän olisi ollut kiva osallistua, koska alkujumppaa oli vetämässä tanssikoulu Sambic. Mielestäni alkujumppa voisi olla hieman aikaisemmin niin me kuuman ryhmän juoksijatkin ehtisimme osallistua alkujumppaan. Olin ilmoittautunut juoksijoiden kuumaan ryhmään, joten lähdimme ensimmäisenä ryhmänä matkaan. Meidän tavoitteenamme oli juosta kymmenen kilometriä alle tuntiin. Lähtö tapahtui yhdeltä ja viiden minuutin päästä lähtivät matkaan juoksijat, jotka arvelivat juoksevansa reitin noin tuntiin. Heidän jälkeensä olivat vuorossa hölkkääjät, kuntokävelijät ja kävelijät. Mielestäni tällainen ryhmittely on ihan toimiva, jotta vältytään suuremmilta ruuhkilta matkan varrella. Moneen kertaan painotettiin, että jokaisen tulisi valita omalle kunnolleen sopiva ryhmä, jotta kaikilla olisi kivaa ja matka etenisi jouhevasti.

Lähtöviivalla muutamat kyselivät minne suuntaan reitti lähtee? Järjestyksenvalvojat neuvoivat ja kuuntelin korva tarkkana. Itsellänikään ei juuri ollut kuvaa minne reitti kaartaa. He neuvoivat, että ensin juoksette suoraan ja sitten käännytte baanalle. Enempää hekään eivät tienneet, mutta vakuuttivat opasteiden olevan paikallaan. Paikalla oli myös paljon kuvaajia, jotka etsivät paikkaansa ennen lähtölaukausta. Lähtöportin molemmin puolin seisovat naiset harjoittelivat keskenään, miten nauha nostetaan nopeasti edestämme niin ettei kukaan jää jalkoihin eikä toisaalta kompastu nauhaan.

Pinkkejä naisia oli kaikkialla

Pian lähtölaukaus kuului ja säntäsimme innokkaina matkaan. Vilkuttelin kameramiehille ja säntäsin kohti baanaa. Baanalla päällemme puhalleltiin värikkäitä saippuakuplia. Edessäni meni muutama nainen, joista ensimmäinen meni ihan omaa vauhtiaan jo kaukana edessä. Laskin mielessäni monesko olen, koska tässä tapahtumassa ei ollut ajanottoa. Reitti kaartoi tuttuun tapaan Hietaniemen uimarantaa kohti. Täällä jaettiin perinteiseen tapaan suolakurkkuja ja joku oli heittelemässä värijauhetta päällemme.  Meilahden paikkeilla ison mäen päällä oli tuttuun tapaan bändi soittamassa. Kivaa, että matkan varrella oli reilusti viihdykettä. Myös joitain ihmisiä oli tullut seuraamaan juoksuamme. Nyt olikin hieno ilma seurata ohi juoksevia naisia. Meilahdesta laskeuduimme alas ja alitimme autotien alikulkutunnelia hyödyntäen. Nyt reitti alkoi jo kiemurrella maalia kohti. Hieman minäkin olen jo oppinut tuntemaan Helsingin lenkkireittejä erinäisten juoksutapahtumien myötä.

Ensimmäiset metrit takana ja reilusti enemmän edessä

Pian tuli reitin toinen juomapiste, kun olimme saapuneet Pikku- Huopalahteen. He kyselivät otanko vettä vai urheilujuomaa, johon vastasin ottavani urheilujuomaa. Pyrin tapahtumissa juomaan urheilujuomaa vaikka normaalisti en sitä juuri käytäkään. Onnekseni mahani ei ole tähän vielä protestoinut millään lailla. Uskon urheilujuoman auttavan minut maaliin paremmin kuin pelkkä vesi. Nyt oli kuitenkin tosi lämmin päivä, joten neste tuli tarpeeseen.

Heikki Siltala oli ikuistanut meistä ihania juoksukuvia

Seuraavana olisi edessä metsäreittiä, kun saavuimme Laakson metsään. Myös täällä oli meille viihdykettä. Linnanmäen sirkuskoululaiset olivat tulleet esittelemään taitojaan meille reitin varteen.  He heittelivät palloja, seisoivat päällään, käveli narulla ja mitä kaikkea olikaan keksineet meitä viihdyttääkseen.

Kohta tulimme tutulle sillalle, jonka jälkeen reitti kiersi uimastadionin ohitse kohti Töölönlahtea. Viimeisen kilometrin kohdalla Red Bull oli jakamassa meille energiajuomaansa. Otin mukin ja yritin tuloksetta juoda sitä vauhdissa. Nyt energiajuomaa läikkyi mekolleni ja naamalle. Minun oli pakko hidastaa vauhtia, että saisin juotua mukista edes muutaman kulauksen. Loput heitin jäätelökioskin vieressä olleeseen roskikseen. Pian energiajuoma alkoi kuivua ja tunsin miten käteni olivat ihan talmaiset. Onneksi kohta olisimme maalissa niin voisin pestä nämä talmat pois.

Juoksemamme reitti

Nyt ihmisiä alkoi olemaan jo enemmän reitin ympärillä ja osa jopa reitillämme. Finlandiatalo alkoi näkymään puiden takaa ja hetken päästä näin maalikaaren. Olimme selvinneet maaliin hyvissä voimin. Vielä maalisuoralla otin loppukirin itseni kanssa ja ohitin yhden naisen heittämällä. Omien laskujeni mukaan olin 25 ensimmäisen naisen joukossa. Tähän tapahtumaan osallistuu kuitenkin noin 10 000 naista ja olin ensimmäisten joukossa maalissa. Olin suoritukseeni tyytyväinen.

Eväskassimme

Maaliin tultuamme vastassa oli nuoria miehiä ja naisia jakamassa maaliin saapuneille naisille tuotekassit ja niihin evästä. Petyin pahemman kerran, kun emme saaneetkaan aikaisempina vuosina jaettua salaattia. Onneksi minulla oli omiakin eväitä mukana, joita sitten söin pehmoisella säkkituolilla syöden. Pian esiintymislavalla alkoi loppuvenyttely. En kuitenkaan jaksanut nousta aloiltani vaan jäin venyttelemään paikalleni.

Mukaani Stadiumin kisakaupasta lähtivät nämä lenkkarit

Muita odotellessa kävin Stadiumin kisakaupassa, missä en juurikaan ehtinyt mitään tutkia ennen lähtöämme. Silloin siellä oli kauhea ruuhka, joten en jaksanut jäädä ruuhkan sekaan penkomaan tuotteita. Nyt teltassa ei montaa ihmistä vielä ollutkaan. Kävin jalka-analyysissä, jonka perusteella he suosittelivat minun jaloilleni sopivia pohjallisia. Petyin karvaasti, kun minusta ne olivat todella huonot. En edes harkinnut niiden ostamista. Katselin vieressä olevaa kenkäkasaa, jolloin myyjä tuli kysymään haluaisinko sovittaa jotain kenkää. Suostuin ja niin etsimme minulle oikean koon.Pitkän pohdinnan jälkeen siirryin kenkälaatikko kainalossa kassajonoon. Tässä vaiheessa teltta olikin jo täyttynyt naisista ja jouduin hetken jonottamaan. Joku jakoi meille ilmaisia vesipulloja, jonka otin ilolla vastaan.

Hyvin menneen juoksun jälkeen kelpasi hymyillä

Naiset alkoivat hiljalleen valua pois paikalta ja tapahtuma alkoi loppumaan. Itsekin pakkasin tavarani kasseihin, heitin kassit olalle ja lähdin kävelemään kohti rautatieasemaa. Lähdin junalla mökillemme rentoutumaan ja nauttimaan kauniista kesäpäivistä.

Naiset nauttivat tunnelmasta ja eväistään

Juoksupäivämme ei ollut liian kuuma vaikka aurinko paistoikin. Tuuli vilvoitti kivasti ja juoksun jälkeen jopa tuli hieman viileä. Onneksi minulla oli mukanani vaihtovaatteet. Hieman pettynyt tapahtuman osalta olin siitä, ettei meillä ollut tänä vuonna mahdollisuutta peseytymiseen vaikka aikaisempina vuosina on ollut Uimastadionilla. Salaatin puuttumisesta myös iso miinus. Tapahtuma oli kuitenkin hengeltään hyvä. Erittelykojuja oli paljon Stadiumin ja Luhdan kisakauppojen lisäksi. Tapahtumapaita oli kivan pirtsakka pinkki vaikka pienin koko olikin minulle jälleen kerran turhan iso. Toivoisin näihin tapahtumiin myös pieniä paitoja, jotka monesta tapahtumasta puuttuu kokonaan. Voin suositella tapahtumaa varsinkin juoksua aloitteleville naisille. Ehdottomasti tämä on hyvänmielen tapahtuma. Porukassa voi viettää kivan päivän kaikkine oheistapahtumineen. Mikäli asuu helsingissä niin voi vielä hyödyntää samalla osallistumismaksulla lauantainkin ohjelmatarjonnan. Harkitsen ensi vuonna osallistunko tapahtumaan vai en.

Muistakaa nauttia kesästä ja lenkkeillä paljon.

Salon Seiska

Talven ja kevään aikana juoksutreenit olivat jääneet todella vähäisiksi. Keväällä päätin kuitenkin ilmoittautua Hanhivaaran liikuntakeskuksen järjestämään juoksukouluun. Tähän sisältyi 8 kertaa. Oli porrasjuoksua, ravintoluento sekä erilaisia harjoitteita. Lisäksi jokaisen kerran jälkeen saimme kotitehtäviä, joita sai jokainen tehdä omaan tahtiin. Me juoksukoululaiset saimme osallistua halutessamme Salon Seiska - juoksutapahtumaan. Tietenkin ilmoittauduin mukaan. Päätin juosta vain 7 kilometrin lenkin vaikka nyt olisi ollut tarjolla myös 15 km pro lenkki.

 Oli sunnuntai 20.5.2018 

 

Söin aamupuuroni teen kanssa. Puin juoksuvaatteet päälleni sekä otin mukaani lämpimämmät vaatteet, koska aamulla oli vielä hieman viileää. Pyöräilin Salon torille, jossa tapahtumapaikka sijaitsi. Olimme sopineet tapaavamme juoksukoululaisten kanssa torin kulmalla. Saimme juoksukoulun vetäjältä selkäämme tarrat, joista saatoimme tunnistaa toisemme ja muut tiesi mitä porukkaa olimme.

Hyvä me juoksukoululaiset

Torin lavalla oli muutamia tanssiesityksiä sekä alkulämmittely ennen lähtölaukausta. Ensimmäisenä lähti matkaan 15km juoksijat ja pyöräilijät. Me lähdimme hieman heidän jälkeensä. Etsin itselleni hyvän paikan heti eturivistä. Fiilistelin lähtöviivan viereen ryhmittäytyneen soittajaryhmän tahtiin.Hetken kuluttua meidät lähetettiin matkaan. Ampaisin heti kärkeen ja pääsin juoksemaan turva-auton perässä. Ei mennyt kilometriäkään niin sain 15 km lenkille lähteneitä kiinni. Auton kuskille oli vähän haasteellista päästä heistä ohi. Olisikohan ryhmien väliin pitänyt jättää enemmän väliä tai muiden olisi pitänyt väistää sivuun jouhevammin.

Ennen juoksuamme saimme ihailla hienoa tanssiesitystä

Yritin kannustaa 15 km juoksijoita mukaani, mutta eivät he innostuneet. Jatkoin matkaani yksikseni auton perässä juosten. Onneksi välillä saavutimme 15 km juoksijoita niin ei tarvinnut sentään ihan yksin juosta. Myös joitain muita lenkkeilijöitä sattui reitillemme, kun reittiä ei oltu mitenkään suljettu muilta. Reitti oli mielestäni merkitty kohtuullisen hyvin, mutta minulla ei ollut onneksi mitään hätää reitiltä eksymisen kanssa.

Ensimmäiselle juomapisteelle tultuani auto hidasti hieman vauhtiaan ja matka jatkui taas, kun olin saanut juomani juotua. Minulla ei ollut mitään kiirettä, kun muita ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Joku pariskunta oli lähtenyt sunnuntaikävelylle ja heidät ohitettuaan tokaisivat toisilleen, että toi on juossut ennenkin. Tarkoittivat minua heidät ohitettuaan ja samalla heittämällä ohitin taas yhden 15 km juoksijan. Naureskelin itsekseni heidän jutuilleen ja jatkoin matkaani. Reitti alkoikin jo kääntymään takaisin Salon toria kohti. Juoksin jalkakäytävällä autotien vieressä ja katselin ohi ajavia autoilijoita ja he minua.

Juoksemani 7 km lenkki

Pian oli reitin toinen juomapiste. Hetken kuluttua me laskeuduimme joen varteen ja kohti Salon toria. 15 km lenkkeilijät lähtivät tässä kohtaa vielä jatkamaan matkaansa kohti Halikkoa ja sieltä takaisin Saloon Meriniityn kautta.  Kurkin taakseni katsoakseni näkyykö takanani muita juoksijoita. Niitä ei kuitenkaan näkynyt missään. Satunnaisia lenkkeilijöitä ohittelin joen rantaa juostessani. Kohta jo tori näkyikin. Pieni spurtti, tuuletus ja maaliviivan ylitys. Juoksukoulun vetäjämme oli maalissa kuvaamassa maaliintuloani. Ainakaan hänen ei tarvinnut hävetä, kun tulin maaliin ensimmäisenä. Tosin tässä tapahtumassa ei ollut ajanottoa, mutta aina nyt vähän pitää kilpailla itseä ja muita vastaan. Tämä oli jo toinen kertani tässä tapahtumassa, kun sain juosta turva-auton perässä kaikessa rauhassa.

Maalissa on helppo hymyillä

Heti maaliin tultuani juoksuvalmentajamme kysyi aikaani. Minulla ei ole edelleenkään mitään urheilukelloa, joten aivan tarkkaa aikaa en saa ikinä. Aikaa 7 km lenkin kiertämiseen minulta meni vajaa 34 minuuttia. Suoritukseen sain olla tyytyväinen, koska tämä oli neljäs juoksulenkkini tänä vuonna. Onnistuu se juokseminen näköjään treenaamattakin ja niinhän sitä sanotaankin, että lahjattomat treenaa.

Lenkin jälkeen saimme runsaat eväskassit

Lenkin jälkeen saimme nauttia hyvin runsaasta puistopiknikistä. Minulle oli jopa tehty oma kasvis salaatti. Hienoa, että he huomioivat myös jossain määrin erikoisruokavalioita. Kassissa oli salaatin lisäksi ainakin vesipullo, proteiinijuoma, rahka, banaani ja erilaisia patukoita. Hyvin runsas ja monipuolinen kassi, josta olin tyytyväinen. Oli kiva ja lämmin päivä istuskella puistossa porukalla syömässä eväitä. Myöhemmin bändi soitti joitain biisejä ja lopuksi tapahtuma päättyi venyttelyyn.

Runsaan eväskassin sisältöä salaatin lisäksi

Tapahtumasta jäi minulle hyvä mieli. Hyvin järjestetty pieni tapahtuma. Runsaasta eväskassista suuri plussa, mutta vähän jäin kaipaamaan maalissa jotain lahjaa hienosta suorituksesta. Joskus aikaisempina vuosina maaliviivalla on jaettu ruusu kaikille maaliin tulleille, mutta nyt ei ollut sitä eikä mitään mitaliakaan. Myös kaikista muista lahjoista oli luovuttu. Tietysti osallistumismaksu on hyvin edullinen ja sillä varmasti saa houkuteltua porukkaa osallistumaan tapahtumaan.

Muistakaa nauttia kesäisistä lenkkipoluista.