Kymiring Running Day

Valitettavasti tulin kipeäksi tapahtumaa edeltävänä viikonloppuna ja arvoin pitkään lähdenkö tänne juoksemaan vai en. Paluumatkan junaliput ja menomatkan bussikuljetus oli jo varattuna. Tietysti tapahtuman osallistumisoikeus eli 32 euroa oli myös maksettu ennakkoon. Ainoastaan bussilippu Helsinkiin puuttui. Pelkäsin pahoin, että järjestäjän bussikuljetus Helsingistä Kymiringille ei tulisi toteutumaan. Myös Lahdesta ja Kouvolasta piti olla kuljetukset suoraan tapahtumapaikalle. Toki nämä olivat maksullisia kuljetuksia ja näihin piti ilmoittautua etukäteen. 

Tapahtumaviikolla oli tullut sähköpostiini ikävä viesti ettei kuljetusta tapahtumapaikalle järjestettäisi vähäisen kiinnostuksen takia. Tätä olin pelännytkin. En voinut uskoa, että ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma vetäisi yli 20 henkilöä muista kaupungeista ja vielä tulisivat tällä yhteiskuljetuksella. Nyt piti keksiä uusi matkasuunnitelma. Kausalan juna-asemalta olisi tullut kävelymatkaa tapahtumapaikalle lähes 10 km, joten tähän vaihtoehtoon en ajatellut turvautua. Iso reppu selässä pitäisi kävellä tapahtumapaikalle ja sitten vielä juosta toinen mokoma.

Perjantaina illalla päätin lähteä reissuun ja katsoa lauantaina mikä olo on. Lähdenkö juoksemaan vai en. Tämä olikin ihan hyvä vaihtoehto.

Lauantai 12.10.2019

Juoksutapahtuman lähtö oli yhdeltä eli ehdin rauhassa syödä aamupalan ja pukea juoksuvaatteet päälle. Miljoona tarkistuta onko kaikki tarpeellinen varmasti mukana. Vaihtovaatteet, eväät, peseytymistarvikkeet, sateenvarjo, juomaa yms. Tapahtumapaikalle oli kohtuullisen helppo löytää. Tosin varsinainen Kymiring alue oli varsinainen työmaa ja kaikki oli aivan keskeneräistä. Jotkut tiet ja liikenneympyrät oli ainoastaan valmistuneet. En ollut käynyt koskaan tällä tapahtumaalueella enkä edes tarkemmin tiennyt missä se sijaitsee. Mitä nyt hieman kartasta katsoin ennen ennakkoilmoittautumistani.

Alueella oli yksi ainut rakennus ja sekin oli vain kehikko. Katosta valui vedet lattialle ja tuuli puhalsi betonirakennuksen läpi. Onneksi minulla oli paljon vaatetta mukana, koska tämä rakennus ei juurikaan suojannut kuin pahimmalta sateelta. Onneksi ulkona ei satanut hirveästi. Pientä tihkua tuli, kun jonotimme ilmoittautumaan. Ilmoittautumispisteellä olikin yllättäen aika pitkä jono mitä en odottanut näin pienessä tapahtumassa olevan. Onneksi minulla oli reilu tunti aikaa starttiin. Lähtö tapahtuisi vasta yhdeltä, joten nyt oli hyvää aikaa. Viimenään saimme numerolapun ja hakaneulat. Yllätyksekseni saimmekin tuotekassin jo etukäteen. Kangaskassi, proteiinijuoma, heijastin, kuulakärkikynä ja buff-huivi. Paitaa ei sisältynyt osallistumismaksuun. Sen olisi saanut ostaa 20 eurolla tai Kymiring lippiksen, joka maksoi myös 20 euroa. Mielestäni nämä olivat kalliit ja jätin ne ostamatta. Olin maksanut osallistumismaksun 32 euroa ennakkoon ja tapahtumapaikalla jälki-ilmoittautuneet joutuivat maksamaan jopa 50 euroa. Näihin hintoihin olisi minusta pitänyt sisältyä vähintään paita. Lippis olisi kyllä ollut kivaa vaihtelua lukuisten t-paitojen joukossa. Harva osti paitaa ja tämän ymmärsin täysin.

Juomapisteellä mikä oli maalialueella.

Alkulämmittely oli kello 12.45. Tämä tapahtui lähtöpaikalla, joka sijaitsi moottoriradalla heti huoltorakennuksen edessä. Kivasti juoksijat osallistuivat tähän. Muutaman minuutin päästä pääsimmekin jo juoksemaan. Eturiviin en uskaltautunut, mutta olin valinnut paikkani läheltä lähtöviivaa. Juoksijoita oli jopa 300 mikä oli minusta yllättävän hyvä tälläiseen kylätapahtumaan. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tosin tämä osallistujamäärä jäi kauaksi järjestäjän toiveesta. Heillä oli selvästi liian korkeat odotukset, mutta toivottavasti pääsevät niihin lukuihin tulevina vuosina.

Reitti olikin yllättäen tosi mäkinen ja mutkainen. Odotin tasaista ja suhteellisen suoraa rataa, mutta mitä vielä. Mäkiä oli toinen toisensa perään eikä mitään pieniä nyppylöitä. Varsinainen mäkitreeni tuli, kun kaksi kierrosta kiersin tämän reitin läpi. Toisella kierroksella havahduin siihen ettei radan varrella ollut järjestysmiehiä. Reitti oli selkeä juosta, mutta aina voi tapahtua jotain mihin tarvitaan muiden apua. Yksi mies käveli harmissaan meitä vastaan. Hän irrotti numerolappua rinnastaan ja oli pettyneen näköinen. Onneksi hän kuitenkin käveli omin jaloin lähtöviivaa kohti eikä hänellä näyttänyt olevan suurempaa hengenhätää.  Kyllä tallaisissa tapahtumissa pitäisi olla henkilöitä vahtimassa radan varressa. Varsinkin, kun kannustajiakin oli erikseen kielletty menemästä radan varteen. Radan penkatkin oli todella keskeneräiset. Pelkkää märkää multaa minkä läpi ei todellakaan olisi ollut kiva oikaista. Koko radan olisi kuitenkin joutunut kävelemään läpi joko meno tai paluusuuntaan.

Varsin mäkinen reitti

Juoksun aikana ei onneksi satanut, mutta asfaltti oli märkä ja lenkkarit kastuivat läpimäriksi. Onneksi rata ei tuntunut luikkaalle ainakaan minun lenkkareillani. Reitin sai juosta läpi ilman suurempaa ruuhkaa, mutta yksinkään ei tarvinnut juosta. Osa porukasta kiersi radan yhden kerran ja minä olin valinnut kaksi kierrosta. Jotkut kävelivät, osa hölkkäili ja me juoksimme porukan kärkipäässä. Mukaan mahtui sauvakävelijöitä ja joku oli uskaltautunut lähtemään koiran kanssa heittämään lenkin. Toisella kierroksella ohittelimme näitä hitaampia kävelijöitä.

Tulossa maalialueelle

Maali oli mielestäni merkitty tarpeeksi selkeästi. Tapahtumassa ei ollut numerolappuihin kiinnitettyä ajanottosirua. He ottivat ajat meille käsin ja heti maaliin tultuamme meidät ohjattiin jäämään jonoon, että he saivat merkittyä kuka oli juossut minkäkin ajan.  Tässä vaiheessa oli vaikea sanoa omaa sijoitusta saati aikaa. Se selviäisi myöhemmin. Toki omasta kellosta pystyi arvioimaan suuntaa. Se näytti 42 minuuttia 8,8 km matkalle. Ihan hyvä aika, koska olin ollut koko viikon kipeänä ja nyt vasta toipumassa flunssasta.

Etummaisessa pienessä teltassa oli naisten sauna.

 Juoksun jälkeen päätin kokeilla varsin erikoista telttasaunaa. Pukuhuone oli erillisessä hieman isommassa teltassa. Telttaan olisin kaivannut esimerkiksi työmiesten valoa. Onneksi kännykällä pystyi vähän katsomaan tavaroita kasaan. Kivaa, että meille oli järjestetty joku paikka vaihtaa vaatteet, peseytyä ja jopa saunoa. Sauna oli varsin erikoinen kokemus. Teltassa oli pieni kuias, ehkä kolmen naisen istuttavat lauteet ja vesiämpäreitä peseytymistä varten. Yhdestä ämpäristä löytyi hauska käsisuihku. Saunassa pystyi hyvin lämmittelemään juoksun aikana kylmettyneet ja kastuneet jalat lämpimiksi. Muutama muukin nainen uskaltautui käymään saunassa pesulla. Itse istuin hetken lauteilla lämmittelemässä ja tunnelmoimassa tästä erikoisesta kokemuksesta. Joku mies kävi muutaman kerran kyselemässä onko kaikki ok. Kivaa, että meistä pidettiin niin hyvää huolta. Pyynnöstä saimme häneltä ämpärillisen kylmää vettä, kun saunassa olleet vesiämpärien vedet olivat lämmenneet mielestämme jopa turhan paljon.  Nyt sai hyvin tehtyä oman maun mukaisen pesuveden. Miehille oli varattuna oma isompi saunateltta ja erillinen teltta vaatteiden vaihtamista varten. Sauna oli ehdottomasti tämän tapahtuman kohokohta. Toivottavasti muutkin uskaltautuivat kokeilemaan. Olisikohan armeijassa tällaisia saunoja?

Saunassa kelpasi lämmitellä juoksun jälkeen.

Saunomisen ja kuivien vaatteiden pukemisen jälkeen muistin, että osallistumismaksuun sisältyi lohikeitto. Myös kasviskeittoa oli tarjolla, joten valitsin sen. Valitettavasti kasviskeitto oli jo ehtinyt hieman jäähtyä, mutta maistui silti juoksun jälkeen. Kiva ajatus tehdä meille lämmin keitto. Varsinkin tällaisissa syksyisissä tapahtumissa tämä on kiva idea. Eväiksi emme saaneet kuin proteiinijuomat. Yhden ennen juoksua ja toisen juoksun jälkeen. Tosin maalissa oli myös kanisterit mehua ja vettä mistä saattoi juoda juoksun jälkeen. Mielestäni keitto oli parempi vaihtoehto kuin lukuisat proteiinipatukat. Kasviskeitto ja lohikeitto maksoivat erikseen ostettuna 5 euroa. Näihin sisältyi leivät ja juoma keiton lisäksi.

Syömisen lomassa serurasin palkintojenjakoa. Kohta kuulutettiin naisten yleisen sarjan kolme parasta ja pyydettiin valmistautumaan palkintojenjakoon. Nimeni mainittiin kolmantena. Jätin keittoni niille sijoilleen ja säntäsin palkintokorokkeita kohti. Yllätykseni oli suuri, kun lopulta olinkin ensimmäinen ja nopein tämän sarjan juoksijoista. Toiseksi juossut nainen ei enää valitettavasti ollut paikalla ja hän puuttuu kuvasta. Kolmanneksi tullut sai palkinnoksi kuramaton ja minä kassin, josta löytyi hieno musta-kultainen retkeilyreppu. Repun sisälle oli piilotettu myös muita tuotteita. Ilmeisesti Scania oli lahjoittanut tämän palkinnon, koska heidän logonsa oli painettuna hyvin moneen tuotteeseen. Repusta löytyi mm. musta heijastinpipo kylmemmille keleille, nippu käteen laitettavia heijastimia, termospullo, avaimenperä ja buff-huivi. Varsin käytännöllinen palkinto ja kaikki tuotteet vaikuttivat laadukkaille. Olen todella tyytyväinen tähän palkintoon.

Naisten yleisen sarjan eka ajalla 42.18.

Palkinnoksi sain hienon repun minkä sisällä oli kaikkea kivaa.

Voin suositella tapahtumaa muillekin. Saatan osallistua tähän tapahtumaan myös ensi vuonna. Tosin tapahtumapaikalle on vaikea mennä ilman autoa. Toivottavasti tulevina vuosina yhteiskyydit toteutuvat. Nyt bussikuljetukset oli suunniteltu kolmelta eri paikkakunnalta, mutta mikään niistä ei toteutunut vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Juoksureitti oli varsin rankka, mutta toisaalta reitti oli selkeä eikä eksymisen mahdollisuuksia ollut. Toivottavasti tapahtumapaikalle saadaan joku rakennus valmiiksi ensi vuoteen mennessä. Olisi kiva päästä sisätiloihin lämmittelemään. Nyt oli hieman kylmä ja kolea keli odotella lähtöä. Tästä tapahtumasta voi tulla ihan hyvä tulevina vuosina, mutta jotain parannettavaakin on tuleville vuosille. Eiköhän he opi :)