Kaarinan syysmaraton

Sateinen puolimaraton,  mutta hymy irtosi siitäkin huolimatta. Kuva: Miska Koivumäki

Pari viikkoa sitten olin juoksemassa Iitissä ja nyt vuorossa olisi Kaarinan syysmaraton. Tähän tapahtumaan olen osallistunut useamman kerran aikaisemminkin. Valitettavasti viime vuonna juoksut jäi väliin, mutta nyt olen lähdössä innolla matkaan. Sää lupailee surkeaa keliä. Kovaa tuulta ja vettä tulee taivaan täydeltä. Sitähän tämä syksy on ollutkin. Harmi sinäänsä, jos sataa.

Perjantaina illalla oli vuorossa juoksuvaatteiden valitseminen ja urheilukassin pakkaaminen. En jotenkin jaksanut innostua tästä puuhasta, mutta pakkohan se oli laittaa kamat kasaan. Aamulla en varsinkaan enää näitä rupeaisi pakkailemaan. Luvassa oli aikainen herätys ja kohtuullisen varhainen lähtö bussilla kohti Kaarinaa. Onneksi nyt ei olisi pitkä matka.

Vetinen juoksu tulossa, koska startti olisi klo 11.

Lauantai 26.10.2019

Heräsin lauantaina herätyskellon soimiseen. Juoksuvaatteet päälle, vähän aamupalaa naamaan, kassi olalle ja menoksi. Bussi oli kerrankin ajoissa ja pääsin näppärästi lähelle tapahtumapaikkaa. Lähtö tapahtui Kaarinan lukiolta minne oli vain muutaman sadan metrin kävelymatka Kaarinan pikavuorojen bussipysäkiltä.  Muutama muukin juoksija tuli samalla bussilla Kaarinaan. Mikä oli oikein hyvä vaihtoehto. Järjestäjä olikin suositellut juoksijoille julkisia kulkuneuvoja tai kimppakyytejä. Kaarinaan on helppo tulla esimerkiksi Helsinki - Turku pikavuoroilla.

Kymmenen aikaan aamulla ei vielä satanut vettä vaikka sadetta oli luvattu. Toivoin ettei sade saapuisikaan Kaarinaan. Toisin kuitenkin kävi. Numerolapun haettuani ja hetken istuskelun jälkeen ulkona oli alkanut satamaan. Kymmenen kilometrin juoksijoilla oli lähtö kello 10.45 ja me puolimaratonin ja maratonin juoksijat pääsimme matkaan yhdeltätoista. Juoksijat pysyttelivät tiiviisti sisätiloissa viimeiseen asti. Jotkut olivat kahviossa syömässä leipää ja juomassa kahvia. Paikalla oli myös muutamia juoksukenkien ja vaatteiden myyjiä. Itse en ostanut tällä kertaa mitään. Varustesäilytys oli liikuntahallissa, kuten vaatteiden myyjätkin. Laukkuihin piti itse laittaa maalarinteippi ja kirjoittaa siihen juoksunumero. Jono varustesäilytykseen oli aika pitkä. Sain kuitenkin jätettyä laukkuni ajoissa ja ehdin hyvin vielä lähtöviivalle.

Lähtö tapahtui ihan koulun läheltä. Autotieltä, jolle pääsimme vasta muutaman minuutin ennen lähtöä. Autojen oli vielä päästävä tästä läpi. Juoksureitti oli minulle entuudestaan tuttu, koska olin osallistunut tähän tapahtumaan aikaisempinakin vuosina. Tosin viime vuoden juoksu jäi harmillisesti väliin ja olin saanut sen osallistumisen siirrettyä tälle vuodelle. Nyt oltiin innokkaana seisomassa lähtöviivalla. Lähettäjä kertoi meille, minuutti jäljellä, 30 sekunttia, 20, 10 ja sitten vielä viimeiset sekuntit. Niin pääsimme matkaan. Vettä satoi, mutta onneksi emme joutuneet seisomaan ulkona kovin kauaa ennen lähtöä. Ensimmäiset sadat metrit oli vähän ruuhkaista, mutta äkkiä porukka hajosi. Kärki meni menojaan ja häntä jäi jälkeen. Reitinohjaajia oli hyvin joka mutkassa. He pysäyttivät autoliikenteen, kun ylitimme autoteitä. Mielestäni reitinohjaus sujui hyvin ja porukkaa oli reitin varrella tarpeeksi. Reitti oli periaatteessa iso ympyrä, mutta tähän mahtui yllättävän monta risteystä missä olisi ollut mahdollisuus eksyä reitiltä ilman ohjaajia.

Juomapisteitä oli reitillä kolme, joista yksi oli maalialueella ja kaksi reitin varrella. En ottanut juomaa kuin kerran molemmilla kierroksilla. Näin sadekelillä ei tarvitse juomaa niin paljoa kuin hellekelin juoksuissa. Turhaa menee aikaa siinäkin hommassa, kun en osaa edelleenkään juoda vauhdissa. Reitillä ei ollut ruuhkaa, mutta aina oli joku kilpakumppani lähettyvillä ettei yksinään tarvinnut juosta. Kympin hitaampia juoksijoita ohittelimme jo ensimmäisen kierroksen puolivälissä.

Vettä satoi koko juoksun ajan ja toisella kierroksella hiekkatiet alkoivat olemaan aika kuraisia. Yritin parhaani mukaan väistellä suurempia vesilätäköitä ettei lenkkarit turhaan kastuisi ja kuraantuisi. Toisella kierroksella takanani juoksi ilmeisesti joku jänis seuralaisineen, koska heitä oli kauhea porukka. Ajattelin, että heitä en kyllä päästä ohitseni ennen maalia. En myöskään päästänyt. Juoksu kulki ihan hyvin koko matkan. Toisella kierroksella tosin alkoi olemaan hieman kylmä, koska kaikki vaatteet olivat läpimärkiä. Vettä satoi koko juoksun ajan. Vettä joutui pyyhkimään silmiltä, että näki eteensä.

Maalissa. Kuva: Aki Sahlström

Maaliin tulin ajalla 1.44.33. Heti maaliin tultuani mies ojensi minulle osallistujamitalin. Teltasta sai ottaa kuumaa mehua, joka tosiaan oli kuumaa. Kauravälipala ja patukka odottivat myös juoksijoita. Lisäksi juoksijoille tarjottiin hernekeittoa ja myynnissä oli grillimakkaroita. Jotkut miehet näyttivätkin jonottavan makkarakojulle. Itse olen tosi huono syömään heti juoksun jälkeen vaikka kuinka tiedän, että olisi hyvä syödä jotain. Kävin hakemassa varustesäilytyksestä kassini ja painelin suihkuun. Lämpimän suihkun alla seisoinkin hyvän tovin. Tuntui, että reidet olivat ihan jäässä. Naisten pukuhuoneessa oli kauhea ryysis. Kuulemma naisille ei ollut kuin yksi pukuhuone ja miehille kolme. Monet marmattivat tästä epäkohdasta. Olisimme ehdottomasti tarvinneet toisen pukuhuoneen. Yritin pukeutua mahdollisimman nopeasti ja tehdä tilaa muille. Lämmintä vaatetta päälle reilusti, koska aina juoksun jälkeen tulee todella kylmä. Ilmeisesti energiat on niin lopussa eikä enää ylimääräistä  lämpöä liikene. Siksi olen oppinut ottamaan reilusti vaihtovaatteita mukaan mitkä voi pukea juoksun jälkeen päälle.

Sateista oli, mutta maaliin selvisin.

Kävin kyselemässä keittoruokaani. Kuulemma kasvisversio oli päässyt kuivamaan eikä lientä enää ollut saatavilla enempää. Mies lappasi minulle kupin täyteen kuivanutta hernekeittoa. En kuitenkaan tykännyt siitä hernemössöstä, joten kävin kahviosta ostamassa itselleni leivän ja teen. Ilokseni heillä oli antaa minulle kasvisleipä vaikka olisin ihan hyvin voinut myös heittää juustot pois tavallisesta leivästä. Kivaa, että he olivat varautuneet myös rrikoisruokavalioihin näin hyvin. Leipä tuli syödyksi hetkessä ja kuuma tee lämmitti kivasti. Leipä maksoi 2 euroa ja tee euron. Mielestäni nämä hinnat olivat kohtuulliset. Moni olikin tullut kahville tähän meitä ja huoltojoukkoja varten perustettuun kahvioon. Kahviossa oli hyvin monipuolisesti erilaisia juomia sekä makeaa ja suolaista purtavaa.

Tapahtumassa arvottiin juoksijoiden kesken erilaisia tuotepalkintojakin, mutta valitettavasti arpaonni ei suosinut minua tällä kertaa. Harmillista sinäänsä, koska palkintoja oli aika paljon.

Tykkäsin tästä tapahtumasta ja minusta tämä on hyvin järjestetty kohtuullisen pieni tapahtuma. Järjestelyt ovat kuitenkin aina toimineet moitteetta. Kisanumeron sain haettua nimelläni joutuisasti. Jonoa ei silloin ollut. Kirjekuoressa oli hakaneulat ja numerolappu. Tämän tapahtuman numerolappu on muuten poikkeuksellisen hieno. Oikein syksyisen värinenkin. Tosin pienenä ihmisenä toivoisin numerolappujen olevan hieman pienempiä. Reitti on kohtuullisen tasainen eikä tiukkoja käännöksiä pahemmin ole mitkä hidastaisivat vauhtia. Juomapisteitä on reitin varrella tarpeeksi ja liikenteenohjaajat löytyy jokaisesta risteyksestä. Hienosti he hoitavat hommansa ja tarkkailevat ettei kukaan lähde väärään suuntaan. Toisella kierroksella edessäni juossut nainen meinasi lähteä risteyksestä väärään suuntaan, mutta hyvin liikenteenohjaaja oli hereillä ja karjaisi hänen peräänsä, että älä sinne mene!

Naisille olisi saanut olla enemmän pukuhuoneita, mutta eiköhän kaikki saaneet kuitenkin vaatteensa vaihdettua. Varustesäilytys toimi ihan hyvin ja kahviosta plussat. Ehdottomasti voin osallistua tähän tapahtumaan myös ensi vuonna. Tämän vuoden juoksut taitaa olla nyt juostuna. Ehkä joulujuoksu vielä joulukuun alussa ja sitten seuraava helmikuussa.

Vaatteet ihan märät ja kuraiset juoksun jälkeen vaikka kuinka koitti väistellä lätäköitä.