Pispalan portaat

 lauantai 14.9.2019

Minä pieni onnetar voitin facebookin arvonnasta osallistumisen tähän tapahtumaan. Tosin normaalihinnallakaan tämä ei olisi ollut kallis. Se olisi kustantanut 15 euroa, mutta siihen ei sisältynyt paitaa kuten moniin muihin tapahtumiin. Päätin lähteä kokeilemaan millainen tämä tapahtuma on. Olin muutenkin menossa Tampereelle, joten tämä menisi hyvin siinä sivussa.

Tapahtumapaikka sijaitsi Tamppereen keskustan laitamilla. Päätin mennä bussilla, koska matkaa kävellen olisi tullut useampi kilometri. Bussilla meneminen oli oikea valinta, koska vettä alkoi satamaan kuin saavista kaatamalla bussia odotellessa. Onneksi minulla oli sateenvarjo ja sadetakki mukana. Löysin oikealle pysäkille ja bussikin tuli kohta. Matka meni eväitä syödessä vaikka matka ei kestänytkään kauaa. Nyt vain oli hyvä aika hengähtää ja syödä jotain. Olin reilun tunnin etuajassa tapahtumapaikalla Pub Kujakollilla. Kisatoimisto oli pubin sisällä. Sisällä ilma oli tunkkainen ja tupakka haisi ikävästi mikä kävi hetken päästä henkeeni. Muutamia kylänmiehiä oli tullut kaljalle ja he ihmettelivät meidän touhuja. Ilmoittautuessa saimme kilpailunumeron ja hakaneulojen lisäksi mitalit. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun sain mitalin etukäteen. Nyt olisi ollut hyvä hetki lähteä pois juoksematta portaita.

Erillisiä pukuhuoneita ei ollut joten vaatteet vaihdoin naisten vessassa. Vessojakin oli vain yksi miehille ja toinen naisille.  Onneksi kyseessä oli todella pieni tapahtuma, joten ruuhkaa ei syntynyt. Kassit sai kuulemma jättää pubiin sisälle juoksun ajaksi. Paikalla ei ollut vieläkään kuin muutama juoksija. Päätin lähteä katsomaan millaisia portaita pitkin olen lupautunut juoksemaan. Portaat olikin yllättävän pitkät ja välistä meni pari autotietäkin. Askelmien pituus vaihteli eri vaiheissa rappusia mikä tekee juoksusta haasteellisempaa. Ei auttanut kuin toivoa parasta ja toisaalta ei minulla ollut suuria odotuksia tämän tapahtuman suhteen. Kunhan tulin katsomaan millainen tämä tapahtuma on ja kannattaako tähän osallistua jatkossakin. Järjestäjät putsailivat rappusia havunneulasista ja virittelivät kylttejä, keiloja yms. Onneksi rappuset eivät tuntuneet olevan kauhean liukkaat vaikka juuri oli satanut. Se tästä vielä puuttuisikin, kun kompaistuisin rappusissa ja huominen juoksu olisi mennyt pipariksi.

Menin takaisin sisätiloihin vaikka minun oli selvästi vaikea hengittää siellä ja yskä vain paheni. Ulkonakaan ei tarennut olla eikä varsinkaan sateessa. Hetken päästä tuli hurja sadekuuro minkä aikana tuli jopa rakeitakin. Nyt oli sentään syyskuun puoliväli ja maa oli valkoisenaan pienistä raekuulista. Muutamat juoksijoista tulivat ovelle kuvaamaan kaatosadetta ja toiset kokeilivat onko terassin märkä ja rakeiden peittämä laudoitus kuinka liukas. Varsinainen juoksusää tulossa. Kaikkea on koettu, mutta rakeita ei ole ennen sentään satanut. Nyt sekin oli koettu. Onneksi tämä oli vain kuuro ja vältyimme pahimmalta.

Pian oli aika mennä ulos. Ulkona oli viileää, mutta päätin pärjätä pitkälahkeisissa juoksutrikoissa ja t-paidassa. Onneksi emme joutuneet odottamaan kovin kauaa. Jokainen juoksi vuorollaan portaat ylös ja jokaiselle myös otettiin juoksusta aika. Minuutin välein oli lähdöt. Meitä oli vajaa 20 juoksijaa, joten kauaa tässä hommassa ei mennyt. Aikaisemmin aamulla minulle olikin selvinnyt, että jokainen juoksisi portaat vain kerran ylös. Tämän jälkeen olisi vielä finaali parhaiden juoksijoiden kesken. Olin kuunnellut muita sivukorvalla. Sain vinkkinä, että ensimmäisellä kerralla ei kannatakaan juosta täysillä ylös vaan vähän himmaillen. Sitten finaalissa vasta kannattaisi juosta täysiä. Meitä naisia oli vain neljä, joten kaikki pääsisi finaaliin. Jouduimme juoksemaan portaat kaksi kertaa ylös. Porrasjuoksu ei ollutkaan näin kylmiltään mitään helppoa hommaa. Tätä olisi selvästi pitänyt harjoitella etukäteen.

En ole ikinä ollut mikään nopea juoksija ja tässä varsinkin se korostui. Lyhyet ja nopeat juoksut ei sovi minulle. Olin naisten sarjassa neljäs ja viimeinen. Voittaja juoksi portaat ylös melkein puolet nopeammin kuin minä. Hän selvästi oli treenannut tätä varten ja oli voittanut tämän juoksun viime vuonnakin. Täytyy nostaa olematonta hattua hänelle. Itse en edes viitsinyt yrittää juosta viimeisillä voimilla ylös. Sensijaan hän näytti haukkovan happea rappusten yläpäässä ja kertoi jopa oksentaneensa juoksun jälkeen viime vuonna. Tähän minusta ei kyllä ole. En osaa ottaa itsestäni kaikkea irti selvästikään.

Finaalissa juostiin kaksi rinnakkain ja paremman ajan alkuerissä juossut sai valita portaista paremman puolen. Minua tämä ei haitannut koska parempi nainen meni menojaan ja pääsin vaihtamaan puolta häneen peräänsä. Miehiä tähän tapahtumaan osallistui hieman enemmän kuin naisia. Kuulemma viime vuonna oli ollut enemmän osallistujia kuin nyt. Minulla tämä oli ensimmäinen ja viimeinen tähän tapahtumaan osallistuminen. En kyllä tähän osallistu jatkossa vaikka Tampereelle tulisinkin. Liian pieni tapahtuma ja ehkä enemmän kilpailuhenkisille tarkoitettu. Kivahan näitä on tietysti kokeilla. Välillä löytyy kivoja tapahtumia ja toisaalta välillä voi todeta minne ei kannata jatkossa mennä. Hyvä treeni tästä silti tuli.