lauantai 7. lokakuuta 2017

Syystreenit

Syksyn väriloistoa


Kolme viikkoa sitten olin edellisessä juoksutapahtumassa Espoossa. Tämän jälkeiset viikot menivät lähinnä tästä toipuessa. Tein rentouttavia kävelylenkkejä ja yritin levätä rankkojen työpäivien jälkeen. Olin todella väsynyt työpäivien jälkeen, mutta yhtenä keskiviikkona päätin mennä työpäivän jälkeen kahvakuulatunnille. Tunti oli rankka, koska olin ollut edellisen kerran kahvakuulatunnilla keväällä. Ohjaajakin oli vaihtunut tässä välissä ja yritin sitkeästi tehdä liikkeitä samoilla painoilla mitä puoli vuotta sitten. Tunnin jälkeen istuin hetken saunassa kunnes lähdin suihkun kautta kotia kohti. Kaikki meni hyvin kunnes pääsin Silver Gymin eteiseen, jossa odotti ulkokenkäni. Ehdin laittaa toisen kengän jalkaani, mutta toista kenkää jalkaan laittaessani vasemman jalan pohje kramppasi. Potkaisin kengän jalastani ja valuin tuskaisena penkiltä eteisen lattialle. Kohta huomaan kuinka joku mies on myös lähdössä pois kuntosalilta ja tulee hakemaan kenkiänsä. Minun oli pakko sanoa hänelle, että jalkani kramppaa, koska enemmän hän olisi ihmetellyt lattialla pyörimistäni ellen olisi sanonut mitään. Hän neuvoi minua suoristamaan jalkani ja pomppi minun sekä tavaroideni ylitse ja lähti kotiin. Ovelta hän vielä huikkasi muka lohdutukseksi ettei se kauaa kestä. Onneksi ei kestänytkään, mutta sinne hän jätti neidon pulaan eikä jäänyt auttamaan minua. Ehdin jo miettimään miten selviän bussille, joka lähtisi puolen tunnin päästä. Hetken kuluttua kramppi meni ohitse ja pääsin jatkamaan matkaani kohti bussipysäkkiä. Ongelmitta selvisin kolmen kilometrin kävelymatkankin, mutta lihakseni olivat kipeät vielä monta päivää. Ensi kerralla pitää ottaa hieman rauhallisemmin eikä yrittää olla niin sisukas.

Muutaman päivän maltoin ottaa rauhallisemmin kunnes lauantai aamuna huomasin jo pakkaavani treenikassia. Heitin treenikassin pyörän tarakalle ja lähdin polkemaan kohti Hanhivaaran Liikuntakeskusta. Tänään oli valtakunnallinen liikuntapäivä ja kaikki ryhmäliikuntatunnit olivat ilmaisia. Kivaa, että tällaisia ilmaisia päiviä järjestetään ja toivottavasti näiden tuntien jälkeen joku innostuu tulemaan kyseiseen liikuntakeskukseen vielä uudestaankin. Vaikka tunnin olivat ilmaisia päätin kuitenkin pysyä maltillisella linjalla enkä osallistunut kaikille mahdollisille tunneille mitä olisi ollut tarjolla. Valitsin Live, Love and Dance -tunnin, jonka ainaka pääsimme kokeilemaan mm. twerkkausta, itämaista tanssia, kizombaa. Tämän jälkeen päätin mennä rentouttavalle bobybalance tunnille. Huomasin kyllä jälleen kerran itsestäni ettei nämä tunnit ole minua varten. En vaan malta maata hiljaa ja paikallani kuntosalin lattialla. Vauhdikkaat tunnit sopivat enemmän minulle. Tunnit oli tällä kertaa vain 30 minuutin pituisia, mutta se riitti minulle. Nyt pitää ottaa vähän rauhallisemmin etten väsy ihan totaalisesti. Tuntien jälkeen menin tapani mukaan pesulle ja saunaan. Hetken juttelin muiden naisten kanssa kunnes piti lähteä kotiin syömään.


Suomi 100-teeman mukaisesti pukeutuneena tanssitunnille


Seuraavalla viikolla päätin jättää keskiviikon kahvakuulatunnin väliin etten olisi lauantaina ihan jumissa ja pääsisin juoksemaan Kaarinan Syysmaratonille. Illalla mieleni teki lähteä heittämään pieni iltalenkki. Oli todella nätti ilta kaikkien sadepäivien jälkeen. Ei satanut yhtään, oli pimeää ja täysikuu loisti kauniisti taivaalla. Juoksu kulki yllättävän hyvin vaikka edellisen kerran olin käynyt juoksemassa reilu pari viikkoa sitten ja sitä ennenkin erittäin harvakseltaan. Olin jo tulossa kotia kohti, mutta päätin heittää vielä pienen lisälenkin. Koulun pihalla oli viiden pojan joukko pyörineen. Heidän ohitse juostuani hetken päästä kuuluu "Hyvä perse". Jatkoin matkaani enkä kommentoinut tai huomioinut heitä mitenkään. Kohta kuuluu "Hei! Kuulit sä?" Tähän oli jo pakko vastata, että kuulin. Juoksin reipasta vauhtia kunnes vielä kuuluu kova huuto "Sul on aika hyvä perse!".  Taatusti kuuli kaikki muutkin lenkkeilijät. Naurekellen jatkoin matkaani. Miten tallaiset ehkä 20 vuotta nuoremmat alaikäiset pojat intoutuu minulle huutelemaan tällaisia.


Oli kaunis syksyinen ilta lenkkeillä.


Lenkeillä sattuu ja tapahtuu. Loppuviikko rentoudutaan ja kerätään voimia lauantain puolimaratoniin. Olin ottanut perjantain vapaaksi töistä niin sain rauhassa kerätä tavarat kasaan lauantaita varten ja ennekaikkea levätä. Kävin sekä päivällä, että illalla rauhallisella kävelyllä. Myös kauppassa piti käydä ostamassa eväät huomista kisapäivää varten. Päädyin perinteiseen tapaan banaaniin ja ruisleipään. Muita evääksi otettavia herkkuja löytyykin jo omasta kaapista entuudestaan. Illalla vielä katselin leffaa ja varmistin, että kaikki tarvittava on varmasti pakattuna huomista varten. Juoksuvaatteet odottivat valmiina eteisessä sievässä kasassa ettei niitä tarvitsisi enää aamulla kiireessä alkaa valitsemaan. Nyt vain ajoissa nukkumaan, että huomenna voi pirteänä lähteä juoksemaan.


Huomenna mennään eikä meinata ja nyt nautiskellaan.


Kuulemisiin...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti