Midnight Run

Forumin Stadiumin sisäänkäynti juoksuratoineen oli koristettu näyttävillä mainoksilla

Olin ilmoittautunut Midnight Runiin jo viime vuonna heti, kun ilmoittautuminen oli avautunut. Tykkään tästä tapahtumasta tosi paljon, joten olin odottanut tätä tapahtumaa jo pitkään. Olin ottanut töistä lomaa kaksi viikkoa ennen tätä tapahtumaa, joka oli tänä vuonna lauantaina 9.9.2017. Perinteisesti tämä tapahtuma on ollut aina tässä elo- ja syyskuun vaihteessa. Tämä sopii minulle paremmin kuin kevät, koska siitepölyistä ei tarvitse enää huolestua.

Reilut kolme viikkoa ennen tapahtumaa tulin kipeäksi. Iltalenkkien sijaan juoksin arkiaamuisin lääkärissä parin päivän välein. Lepoa ja särkylääkkeitä kerta toisensa jälkeen. Päivät katselin leffoja ja join lämmintä teetä toivoen paranemista. Tällä kertaa maltoin olla tekemättä kävelylenkkejä. Olin kerrankin fiksu ja yritin kaikkeni, että olisin päässyt syysflunssasta eroon. Turhaan. Taas juoksin lääkärisetiä moikkaamassa ja apteekin kautta kotiin. Ensimmäinen antibioottikuuri ei vaikuttanut parantavan oloani, joten sain heti perään toisen kuurin. Uskoin tämän jälkimmäisen kuurin auttavan, koska tämä oli keväälläkin tehonnut.

Paitaa hakiessani löysin itseniihailemasta ja sovittelemasta uusia lenkkareita.
Nämä New Balancen uutuuskengät pitää saada, kunhan tulevat tarjoukseen.

Lomanikin meni sairastellessa ja kaikki lomasuunnitelmani romuttui. Olin suunnitellut osallistuvani moneen eri tanssitapahtumaan ennen Midnight Runia. Tiistaina lääkekuurini loppui ja oloni oli jo parempi. Torstaina päätin hakea Midnight Runin osallistujapaidan kotimatkallani mökiltä kotiini. Ajattelin, että haluan ainakin paidan mikäli en pääsekään juoksemaan. Paidan hain Helsingistä Forumin Stadiumista. Vaikka paikalla oli muutama muukin juoksija hakemassa paitaansa mitään ruuhkaa ei ollut. Näytin kännykästäni lähtötodistuksen, jonka he lukivat näppärästi sähköisesti. Sovitin paitaa päälleni, koska sitä olisi kurja tulla vaihtamaan myöhemmin. Paita oli ehjä, näytti sille mille pitääkin ja kokokin oli oikea. Tosin paidan mitoitus olikin tällä kertaa yllättävän pieni. Hieman olisi saanut olla isompi hartioiden ja käsivarsien kohdalta, mutta muuten oikein passeli. Kyllä sillä ainakin yhden juoksun juoksisi.

Tapahtumapaitaa piti testata jo Stadiumin liikkeessä, josta paidan hain.

Kotiin päästyäni valitsin paitaan sopivat vaatteet valmiiksi, koska tämä on aina yhtä tarkkaa puuhaa. Vaatteiden pitää sopia yhteen ja kynnet pitää lakata kisapaidan väriseksi. Ehkä hieman turhamaista, mutta itselläni on miellyttävämpi olo lähteä juoksemaan nättinä. Vaikka toisaalta ensimmäisen sadan metrin jälkeen sitä onkin aivan hiestä märkä ja naama punoittaa. Joten tämä on kaukana hehkeästä juoksijasta, mutta sallittakoon pieni turhamaisuus.

Juoksuvaatteet valmiina lauantain yöjuoksuja varten.

Perjantaina uskaltauduin ensimmäiselle tanssitunnille sairaslomani jälkeen. Olin ilmoittautunut tähän tanssitapahtumaan jo monta viikkoa sitten ja tietenkään en voinut jättää menemättä. Ilmoittautuessani tämä vielä kuulosti hyvälle idealle, mutta nyt tämä hieman epäilytti. Puolitoista tuntia tanssittiin niin, että hiki lensi ja hauskaa oli. Tunnin jälkeen polkupyöräni vieressä mietin itsekseni miten olinkin jaksanut tanssia niin hyvin. En edes muistanut edeltävää sairasteluani tämän tanssi-illan aikana. Sitten hyppäsin pyörän päälle ja fillaroin noin neljän kilometrin matkan kotiini. Kävin toiveikkaana nukkumaan iltapalan jälkeen. Huomenna pääsisin juoksemaan ympäri Helsinkiä.

Twerk / Dancehall tunneilla

Aamulla herätessäni oloni oli suorastaan hirveä. Päätä särki ja tunsin oloni taas kipeäksi sen lisäksi, että tunsin lähes jokaisen lihaksen olemassaolon. Eilinen jorailu oli kuitenkin liikaa näin pitkän tauon jälkeen. Niinhän sitä sanotaan ettei mitään uutta pitäisi koittaa tapahtumaa edeltävällä viikolla eikä varsinkaan edellisenä iltana. Tosin olin ollut näillä Twerk ja Dancehall tunneilla ennenkin, mutta nyt pitkä treenitauko kostautui.

Sateinen sää ei myöskään houkutellut juoksemaan tuuliseen ja sateiseen yöhön. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin jättää Midnight Runin välistä ja käpertyä peiton alle sohvan nurkkaan katsomaan leffaa. Minä, joka en juurikaan normaalisti katsele telkkaria olin katsonut näiden viikkojen aikana vaikka kuinka monta leffaa. Haikeana seurasin facebookin seinälle pomppivia Midnight Run aiheisia postauksia. Toisaalta olin tyytyväinen päätökseeni jättää tapahtuma välistä vaikka nyt harmittikin. Sain sentään ylihintaisen tapahtumapaidan, joita on kaappi täynnä jo entuudestaan.

Sunnuntaina oloni oli taas parempi ja uskaltauduin bailatinotunnille vaikka pelkäsin olenko taas maanantaina kipeänä. En kuitenkaan ollut ja tänään olin jopa töissä ensimmäistä päivää reilun kolmen viikon tauon jälkeen. Työpäivän jälkeen kävin vielä pienellä iltalenkillä. Olipa kiva huomata miten illat ovat jo pimentyneet. Tykkään nimittäin lenkkeillä pimeässä katuvalojen loistaessa.

Sama paikka, eri aika. Bailatinotunnilla fiilistelemässä.

Toiveikkaana suuntaan katseeni tulevaan viikonloppuun ja Espoon Rantamaratoniin. Onnetar oli puolellani ja voitin tähän tapahtumaan osallistumisen puolimaratonille. Hieman hirvittää lähteä juoksemaan näinkin pitkää matkaa kuukauden treenitauon jälkeen, mutta sinne nyt olen menossa seuraavaksi. Katsotaan miten minun käy.

Kuulemisiin ja mukavaa alkanutta syksyä.