sunnuntai 20. elokuuta 2017

Salonjokilaakso-juoksu

Elokuun koittaessa minulla alkoi olemaan kauhea hinku johonkin juoksutapahtumaan. Yritin katsella eri vaihtoehtoja, mutta mitään sopivaa en nyt löytänyt. Erinäisiin arvontoihin osallistuin siinä toivossa, että voittaisin osallistumisen Helsinki Street Runiin. Niin ei kuitenkaan käynyt ja onnekseni en sinne itsekään jälki-ilmoittautunut. En olisi halunnut olla siellä myrskyn keskipisteessä silloin. Kerrankin olin tyytyväinen etten osallistunut tapahtumaan ja sain viettää päivän kotipaikkakunnalla, jonne myrsky ei osunut kuin nimeksi.

Salonjoen ylittävä silta

Edelleen halusin päästä jonnekin juoksemaan, joten viikkoa ennen tapahtumaa päätin ilmoittautua paikallisesta ilmaislehdestä bongaamaani Salonjokilaakso-juoksuun. Tämä olikin aivan uusi tapahtuma ja järjestettiin nyt vasta ensimmäistä kertaa. Kilpailun järjestäjinä toimi Salon Vilpas Yleisurheilu ja Salonjokilaakso.

Kaikki ei taas mennyt suunnitelmien mukaan ja jo seuraavana päivänä ilmoittautumisen jälkeen kurkkuni tuntui kipeälle. Alkuviikon sinnittelin töissä puolikuntoisena, mutta torstaina töiden jälkeen kotiin päästyäni olo oli  kertakaikkiaan hirveä. Päätin jäädä perjantaina kotiin parantumaan. Haaveet juoksutapahtumaan osallistumisesta sai heittää kankkulan kaivoon.  Sunnuntaina oloni oli hieman parempi, mutta ei lähelläkään juoksukuntoa. Juoksemaan en voisi lähteä, mutta päätin mennä torille katsomaan minkälainen tapahtuma on kyseessä. Olinhan jo osallistumismaksun maksanut. Osallistumismaksuun sisältyi osallistumismitalli ja kaikkien osallistujien kesken arvottiin palkintoja. Kilpasarjoihin osallistujille luvattiin erilliset palkinnot kunkin sarjan kolmelle parhaalle. Mahdollisuus tavaroiden säilytykselle oli tarjottu järjestäjän puolesta ja reitin varrella oli tarjolla juomaa.

Salonjokilaakso-juoksu järjestettiin Salon torilla sunnuntaina 20.8.2017. Lapsille oli omat sarjat joissa alle 9 vuotiaat tytöt ja pojat juoksivat 800 metrin matkan ja alle 13 vuotiaat 3,3 kilometrin matkan. Yksi kokonainen kierros oli aina 3,3 kilometriä, jonka aikuisten sarjoissa juoksevat kiersivät kolme kertaa. Aikuisten kilpa- ja hökkkäsarjaan osallistujat juoksivat siis lähes 10 kilometrin matkan. Reitti kulki pitkin Salonjoen kevyenliikenteen väyliä molemmilla puolilla jokea välillä tori- Uskenlanjoen silta- rautatiesilta- tori.

3,3 km pituisen reitin reittikartta


Lasten lähtö oli kello 12 ja pidempien matkojen lähdöt olivat noin klo 12.20 vaikka Salon Vilppaan sivuilla lähtöajaksi oli ilmoitettu kello 12. Mistään ei käynyt ilmi sarjakohtaisia lähtöaikoja. Minua tämä ei haitannut, koska olin mennyt vain katsomaan tapahtumaa. Numerolappuina oli oman paidan päälle puettava kankainen liivimallinen numeroliivi. Mitään ajanottosiruja ei siis ollut vaan ajanotto hoidettiin perinteiseen tyyliin sekunttikellolla.

Torilta lähtö tapahtui joen suuntaan


Lasten sarjassa ajanotto sujui kohtuullisen hyvin. Ensimmäisinä maaliin juosseet lapset he kasasivat maaliviivan taakse jonoon saapumisjärjestyksessä. Hetken päästä tämä jono käytiin läpi ja merkittiin listaan mikä juoksunumero on tullut ensimmäisenä, toisena, kolmantena jne. maaliin,  jolloin he pystyivät liittämään juoksunumeron ja ajan toisiinsa. Tämän jälkeen koko jonolle jaettiin osallistujamitalit. Myöhemmin maaliin juosseet he ilmeisesti pystyivät merkitsemään tuloslistaan yksitellen, koska heistä ei enää jonoja muodostettu. Osallistujamitalit jaettiin yksitellen kenelle missäkin. Mielestäni jonkun järjestäjistä olisi pitänyt olla jakamassa mitaleja heti maaliviivan jälkeen kuten muissakin tapahtumissa on ollut tapana. Minusta ainakin on kiva saada mitali heti juoksun jälkeen onnittelujen saattelemana.

Hetken päästä olikin aika lähettää matkaan 3,3 km ja 10 km juoksijat, jotka lähtivät samassa lähdössä. Juoksijoita ei ollut hirveän paljoa, mutta yksin ei matkaan kuitenkaan tarvinnut lähteä. Tällä kertaa minulla ei ole kokemuksia reitin varrelta, koska itse en juossut vaikka niin oli tarkoitus. Reitin varrelta seurattuna kovaa kamppailua sijoituksista ei tullut missään vaiheessa vaan kaikki saivat juosta omaa juoksuaan. Porukka hajosi reitin varrelle kohtuullisen hyvin. Kuulin toimitsijoiden juttelevan keskenään miten joku mies oikaisi väärästä paikasta jo toistamiseen vaikka hänelle oli yritetty edellisellä kerralla neuvoa mistä reitti oikeasti menee. Viimeisellä kierroksella he totesivatkin, että nyt hän osasi kiertää oikeasta paikasta. Kieltämättä reitti oli hieman kiemurainen torille tultaessa eikä reitin varrella ollut kukaan ohjaamassa juoksijoita oikeaan suuntaan. Järjestäjillä on selvästikin vielä opittavaa juoksutapahtumien järjestämisestä, mutta annettakoon nämä heille anteeksi ensimmäisen tapahtuman varjolla. Toivottavasti he ottavat näistä virheistään opikseen ja ensi vuonna tapahtumassa on enemmän toimitsijoita maalissa sekä reitin varrella.

Kunkin sarjan kolme parasta sai palkinnoksi tavarapalkintoja. He saivat t-paitoja, lippiksiä, tehosekoittimia yms. Arvontapalkintoina jaettiin tuubihuiveja, t-paitoja, ulkotulia, lippiksiä yms. Osa palkinnoista oli hankittu ylijäämänä muista isommista tapahtumista, koska tuubihuivit ja t-paidat näyttivät olevan Helsinki Half Maratonin logoilla varustettuja. Arvontaspalkintoja olikin yllättävän paljon osallistujamäärään nähden ja melkein kaikki saivatkin palkinnon arvonnoista. Minäkin seurasin läheltä arvontaa, mutta minulle ei arvonnasta palkintoa tullut. Ehkä he eivät laskeneet minua mukaan arvontoihin, koska en osallistunut juoksuun vaikka olin osallistumismaksun maksanut.


Arvontapalkintojen lahjoittajia


Mielestäni tapahtumaan olisi helppo osallistua sellaisen henkilön, joka ei ole vielä isompiin tapahtumiin osallistunut. Toisaalta, jos ei tykkää isoista tapahtumista on tämä hyvä vaihtoehto ensikertalaisille. Juoksijoista osa oli erinäisiin juoksuseuroihin kuuluvia ja juoksivat reitin todella nopeasti. Joukossa oli myös ainakin yksi kävelijäkin jota odoteltiin kärsimättömästi maaliin saapuvaksi. Kaiken tasoista juoksijaa mahtui joukkoon, joten varmasti ei tarvitsisi hävetä jääneensä viimeiseksi.

Järjestäjillä on vielä opittavaa tulevia tapahtumia järjestettäessä, mutta saatan harkita tätä tapahtumaa myös ensi vuonna. Edullinen osallistumismaksu ja lyhyt matka kisapaikalle voisi saada minut osallistumaan jatkossa tähän tapahtumaan. Tämän voisi ottaa rennompana viikonloppujuoksuna ilman suurempaa stressiä.

Torin ohitse meni hieman erilainen kulkuneuvo

Nyt toivon parantuvani ja pääseväni taas treenaamaan. Muutaman viikon päästä juostaankin Helsingissä Midnight runissa, jota olen odottanut jo pitkään. Siitä tapahtumasta kerron myöhemmin lisää. Toivon kuitenkin vähemmän sateista iltaa kuin viime vuonna oli.

Kuulemisiin ja paremmalla onnella kohti seuraavaa tapahtumaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti